HIFK näytti pikkuveljelleen kaapin paikan 5-2- voitollaan Brahen kentällä. Stadilaisjoukkueen hieman unelias alku antoi Botnialle mahdollisuuden roikkua pelissä aina toiselle puoliajalle saakka, mutta kun tauon jälkeen kehiin tuli ryhdistäytynyt punanuttu ei kentällä ollut kuin yksi joukkue.
- Parannettiin toiselle puoliajalle liikettä ihan selvästi ja paikkoja oli enempiinkin maaleihin, Jaakko Liukkonen kommentoi ottelun jälkeen.
- Saatiin pidettyä Botnia poissa maalipaikoilta ja käytiin itse iskemässä riittävät maalit.
Ottelussa palkittiin peräti kolme HIFK:n pelaajaa sillä Helsingin Pyttykerho Ry muisti Aku Ojasta ja ottelun parhaan pelaajan palkinnut menivät Liukkoselle sekä maalivahti Pyry Kilpiölle. Parhaiden pelaajien valinnoista ja palkitsemisista vastasi HIFK:n pitkäaikainen joukkueenjohtaja Olli Kivi.
Voitto tuntuu toki aina hyvältä, kun sellainen tulee, mutta joukkueen valmentajan Jari Hyttisen olemuksesta oli luettavissa, että paljon parempaankin olisi tapaninpäivänä ollut saumoja.
- Tahmea peli, ensimmäinen puoliaika oli todella huono ja toiselle puoliajalle pikkuisen parannettiin. Voitto ansaittiin kyllä selkeästi, oltaisiin ansaittu paljon isompikin voitto. Meidän joukkueen oma suoritus oli tahmeaa, Hyttinen ruoti.
Tahmeuteen syitä oli varmasti monia. Yksi niistä oli ehdottomasti se, että joulupyhien jälkeen koneen lähteminen käyntiin aina kestää jonkun aikaa, kun ei olla oltu kiinni arkirutiineissa.
- Tässä oli joulu, joka on meille aina vähän vaikeampi kun moni pelaaja lähtee muualle. Sen takia tämä tapaninpäivän peli ei vanhoille pelaajille ja muualla olleille pelaajille ole se helpoin. Sen takia se näkyi koko pelissä tänään, Hyttinen mietti.
Botnia on hiirien lailla hyppinyt pöydillä viimeisten vuosien aikana, kun kissa on ollut pienoisessa horroksessa. Nyt merkkejä kissan heräämisestä on jälleen olemassa ja hiiretkin alkavat taas totutella siihen omaan rooliinsa ottavana osapuolena. Viime vuosien aikana olemme saaneet huomata, kuinka iso asia hiirille on ollut voitto isoveljestään. Samanlaista eläimellistä vastaanottoa ei ollut punanuttujen leirissä havaittavissa.
- Mä olen urani aikana paljon useammin voittanut Botnian kuin niille hävinnyt. Jos he ovat parin viime vuoden aikana muutaman pelin voittaneet, niin se on kai heille tärkeätä, mutta mä en ole sille antanut mitään arvoa missään vaiheessa, Hyttinen totesi lakonisesti.
HIFK:n urakka jatkuu lauantaina, kun vastaan luistelee yksi tämän kauden päävastustajista, Narukerä. Peli pelataan Brahen kentällä 30. joulukuuta kello 15 alkaen.
Teksti: Joni Hildén
Kuva: Mika Mutikainen
- Parannettiin toiselle puoliajalle liikettä ihan selvästi ja paikkoja oli enempiinkin maaleihin, Jaakko Liukkonen kommentoi ottelun jälkeen.
- Saatiin pidettyä Botnia poissa maalipaikoilta ja käytiin itse iskemässä riittävät maalit.
Ottelussa palkittiin peräti kolme HIFK:n pelaajaa sillä Helsingin Pyttykerho Ry muisti Aku Ojasta ja ottelun parhaan pelaajan palkinnut menivät Liukkoselle sekä maalivahti Pyry Kilpiölle. Parhaiden pelaajien valinnoista ja palkitsemisista vastasi HIFK:n pitkäaikainen joukkueenjohtaja Olli Kivi.
Voitto tuntuu toki aina hyvältä, kun sellainen tulee, mutta joukkueen valmentajan Jari Hyttisen olemuksesta oli luettavissa, että paljon parempaankin olisi tapaninpäivänä ollut saumoja.
- Tahmea peli, ensimmäinen puoliaika oli todella huono ja toiselle puoliajalle pikkuisen parannettiin. Voitto ansaittiin kyllä selkeästi, oltaisiin ansaittu paljon isompikin voitto. Meidän joukkueen oma suoritus oli tahmeaa, Hyttinen ruoti.
Tahmeuteen syitä oli varmasti monia. Yksi niistä oli ehdottomasti se, että joulupyhien jälkeen koneen lähteminen käyntiin aina kestää jonkun aikaa, kun ei olla oltu kiinni arkirutiineissa.
- Tässä oli joulu, joka on meille aina vähän vaikeampi kun moni pelaaja lähtee muualle. Sen takia tämä tapaninpäivän peli ei vanhoille pelaajille ja muualla olleille pelaajille ole se helpoin. Sen takia se näkyi koko pelissä tänään, Hyttinen mietti.
Botnia on hiirien lailla hyppinyt pöydillä viimeisten vuosien aikana, kun kissa on ollut pienoisessa horroksessa. Nyt merkkejä kissan heräämisestä on jälleen olemassa ja hiiretkin alkavat taas totutella siihen omaan rooliinsa ottavana osapuolena. Viime vuosien aikana olemme saaneet huomata, kuinka iso asia hiirille on ollut voitto isoveljestään. Samanlaista eläimellistä vastaanottoa ei ollut punanuttujen leirissä havaittavissa.
- Mä olen urani aikana paljon useammin voittanut Botnian kuin niille hävinnyt. Jos he ovat parin viime vuoden aikana muutaman pelin voittaneet, niin se on kai heille tärkeätä, mutta mä en ole sille antanut mitään arvoa missään vaiheessa, Hyttinen totesi lakonisesti.
HIFK:n urakka jatkuu lauantaina, kun vastaan luistelee yksi tämän kauden päävastustajista, Narukerä. Peli pelataan Brahen kentällä 30. joulukuuta kello 15 alkaen.
Teksti: Joni Hildén
Kuva: Mika Mutikainen
